Tomi Kontio

芬兰文

Stefan Moster

德文

Kuljin

Kuljin kahdentuhannen vuoden halki,
saappaissa toista litraa joutomaata,
verkkokalvoilla kuuraa,
joka tuo kaiken liki.
Kuljin niin kuin olisin kulkenut   
torilla,
puotien, kahviloiden, kalojen
ja kauppiaiden avaruudessa.
Kuljin tuhatvuotisin askelin
jäätyneellä kivellä,
liukastellen kaamoksiin ja
revontulien
hyytämiin valpurinöihin,
joissa juotiin jäistä simaa lasten
silmäkuopista.
Että ne kaikki ovat tämän uinuvan
ja heräävän torin mukuloissa,
askel siellä toinen täällä,
tuhat keksintöä ja kymmenentuhatta
murhaa
toinen toistensa päällä.
Vieläkö puhut siitä mikä oli
- ystäväni, äitini, opettajani -
siitä mikä oli ja on tässä
patsoittuneessa menneisyydessä.
Kuljin kahdentuhannen kuvan päällä,
jäätyneiden kivien ja suomujen
päällä,
lepakot kantapäissäni kirkuen.

© Tomi Kontio
从: Tanssisalitaivaan alla
Helsinki: Tammi, 1993
录制: 2010, Kijasto 10 / Helsinki City Library

ICH GING

Ich ging durch zweitausend Jahre,
mehr als ein Liter Ödland an den Stiefeln,
auf der Netzhaut Reif,
der alles nahe rückt.
Ich ging als ginge ich
über den Markt,
im Universum der Buden und Cafés,
der Fische und Kaufleute.
Ich ging mit tausendjährigen Schritten
auf gefrorenem Stein,
schlitterte dabei in Polarnächte und
durch Nordlichter zum Stocken gebrachte
Walpurgisnächte,
in denen man eisigen Sima aus
Kinderaugenhöhlen trank.
Sie alle sind im Pflaster dieses schlummernden
und erwachenden Markts enthalten,
ein Schritt hier, ein anderer dort,
tausend Erfindungen und zehntausend
Morde
einer über dem anderen.
Sprichst noch immer über das, was war
- mein Freund, meine Mutter, mein Lehrer –
über das, was war und hier ist
in der statuierten Vergangenheit?
Ich ging auf zweitausend Bildern,
auf gefrorenen Steinen und Schuppen,
kreischende Fledermäuse auf den Fersen.

Aus dem Finnischen von Stefan Moster