Jyrki Kiiskinen
Avain
Avain
Aina tulee aika lajitella avaimet, painava nippu kädessä
etsiä lukkoa, käydä yksitellen läpi ovet,
muistella portaita, jotka kapusi, miten ovi naksahti kiinni,
tai auki, muistella metallihäkkejä, matkalaukkuja, varastettuja
polkupyöriä, äkkilähtöjä pihasta, vilkutuksia,
ajatuksissani käänsin avainta pidellen lukkopesää,
joka riippui kiinnikkeissään kellarissa, ehkä autotallin perällä.
Halusin kiihkeästi avata lukon, mihin oikein
pyrin, muistaa miten palasin avain kädessä,
mitä sieltä hain, avain jäi, todiste: olin joku
muu, se oli hyvin tärkeää, oikein
tärkeä ovi, oven takana.
Helsingissä keskiviikkona 3. kesäkuuta