Sinussa oli kyllä tiettyä (tosin kirpputorilta hankittua) eleganssia.
Halusit kierrättää elämäsi. Tiesit, että merkitsee täydellistä
nöyryytystä olla kirjailija. Naiset hylkäsivät meidät,
yksi toisensa jälkeen, toinen mies oli aina parempi. Sinun
puhelusi tulivat öisin. Viimeisinä hetkinäsi laitoit levyn soimaan
(myös televisio jäi päälle), Canned Heatia, jota sinun
piti äänittää minulle: ”Got my mojo working”. Kohotit lasin
huulillesi, mutisit itseksesi ”Skål, paskiaiset” ja pujotit narun
kaulaasi.