Tomi Kontio

финский

Sarka Hantula

английский

Tanssikaamme

Mikäli tanssimme
tanssikaamme lujaa ja ryhdittä,
sillä vaskinen lattia, kupera,
iskujen kolhima ilta,
laskee lyönnit ja ottaa sekunnin,
tunnin, koko yksitoikkoisen rytmin,
elämämme,
sointiaan rikastamaan:

tuuli sotkee askeleet,
kaataa kaarnahuoneet,
kulkee maiseman lävitse kuin nyppisi
kirjaimet lehdistä ja kuvat
mietteliäistä vesistä, punaisen kuun kuvat.

Anna lasikenkiesi särkyä,
lyö sääriesi viisarit
vinosti, umpimähkää
kuparin ytimeen,
kuin levoton, puuskainen tuuli:

ottakaamme kuviot tähdistä,
kengät maailmasta, vaskikengät ja
aurinkosoljet, ja avaruus,
loputon avaruus askeltemme alle.

© Tomi Kontio
Из: Tanssisalitaivaan alla
Helsinki: Tammi, 1993
Аудиопроизводство: 2010, Kijasto 10 / Helsinki City Library

Let Us Dance

If we choose to dance

let’s dance fast with no posture,

because the brass floor, convex,

the night dented by beats,

counts the strokes and uses the second,

the hour, the whole humdrum rhythm,

our life,

to enrich its own sound:


a gale messes up the steps,

knocks down the rooms of bark,

passes through the landscape as if plucking

the alphabet off the leaves and images off

the reflective waters, images of the red moon.


Let your glass slippers shatter,

strike your pendulum legs

obliquely, at random,

to the core of copper,

like a restless, gusty wind:


Let’s take the steps from the stars,

shoes from the world, brass shoes and

sun buckles, and the universe,

the endless universe will be our dance floor.

Translated by Sarka Hantula