Timo Lappalainen
POETIC LICENCE
POETIC LICENCE
Vasta jälkeenpäin minä sen tajusin. Ehkä se johtui meren läheisyydestä.
Ehkä olin ylirasittunut, mutta sen kertoi vasta
lääkäri Suomessa. Sininen hetki oli juuri täyttymässä, kun
yhtäkkiä maiseman yli pyyhkäisi keltainen tuuli. Maisema
hyppäsi jaloilleen ja juoksi junan rinnalla. Näkökenttä oli
täysin auki ja märkä. Ei mitään erikoista: loputtoman sateen
kyllästämä muheva maa, taivaanrannassa punertavat maatalot
ja paksujalkainen työhevonen korkeajännitejohtojen alla. Siis
käytännöllisesti katsoen ei mitään! Näin minä sen muistan.
Mutta siellä se oli: elämän tarkoitus sähkönvärisenä. Poetic
Licence junalipun hinnalla. Muutama kilometri ennen Oostendea,
vasemmalla junan kulkusuunnasta katsottuna. Menkää
katsomaan.