Teemu Manninen
MUSTIKKA-AIKA
MUSTIKKA-AIKA
Elämän puolitiessä, polulta oikealta
poikenneena löydät viimein kulkuväylät,
taivaanranta, kaislat, että kauneus
on jotain muuta kuin jälkeläiset,
musiikki toisinaan merkki heikkoudesta,
suljettu saari, avovankilat, jokaisella
polkunsa säteilevien kristallien keskellä.
Ja varjeluksen mitta? Pennun silmät
ja lomapaketit, leirintäalueet.
Kiitä kaikista lahjoista, matkustus
on upeinta mitä on tapahtunut,
jotain tosi isoa. Tämän verran
meillä on tietoa. Taustakuva ei ole
näytönsäästäjä. Mäntyoravan hännässä
pohja on ruskea. On mustikka-aika.
Säihky kupuun taivaan vajoo laineen lailla.