Henriikka Tavi
Pääkallokiitäjä
Pääkallokiitäjä
Minä kerroin sinulle perhosista
ja linnuista ja minäpä kerroin
”Seuraavana kesänä kuolikin naapuritalosta sekä
sisar että miniä”
Hukkakaura ja miten helppo meistä kitkeä!
oli kiintymys kuin ”mineraali”, ”tulva”, ”jano”
jonka janoon jano hukkuu
Jos lapsi sanoo: ”Mekin olimme kerran lapsia”,
vastaa metsä:
”Kuinka lapsia, kuinka vanhempia
toisillemme olemmekaan.”
on siis
kaukainen vaeltaja
kädet jotka kädessäni menin kotiin samaa aikaa
päät joihin pääni solmittiin
”kimppu kalloja” joka heijastuu minusta
Tämän kertoi minulle eräs ääntä vailla ja väärintietäjä
ja nyt minä kerron sen sinulle.