Doris Kareva

For all
who have gone astray at sea,
for all
who have spilled the day,
I pray tonight
in the fading light of the candles,
from a tiring heart’s
last pain and power I pray.

Come,
tramps, crooks and cripples,
vagabonds and courtesans,
chiromancers and pimps,
loafers, liars, junkies,
bums, boozers and prodigals;
you, the frightened, the hungry, the cold,
you, who were born unfathered,
you, turned down by the world,
you, who’ve been lost and despaired for so long —
you’ll get the softest beds for rest
tonight.

For you I will set the table,
fine wines and delicious dishes —
come.
I shall recognize you,
there must be some of your blood in mine...
Only for one, the gate will fall silent.

Sadist, you are a stranger to me.

Por todos,
perdidos en alta mar, 
en nombre de todos,
cuantos despilfarraron el día,
pido hoy
a la luz menguante de velas
con el último dolor y valor
de un corazón fatigado.

Vengan,
vagos, pícaros, mendigos,
cortesanas y vagabundos,
proxenetas y quirománticos, 
holgazanes, embusteros, drogadictos,
malandros, pródigos, briagos;
quien tenga miedo, hambre, frío,
quien nació sin padre, 
de quien el mundo se ha apartado,
perdidos e apenados ha ya lontano –
descansarán en los lechos mas suaves
ésta noche.

Para ustedes pongo la mesa,
vinos finos y exquisitos guisos –
vengan, vengan.
Los reconozco,
quizá su sangre se halla en la mía … 
Sólo ante uno la puerta se acalla.

Sólo a ti no te conozco, sadista.

Kaikkien niiden puolesta
jotka ovat eksyneet ulkomerellä,
kaikkien niiden puolesta
jotka ovat aikansa tuhlanneet,
rukoilen tänään
kynttilöiden hiipuvassa valossa
tuskaisen, väsyvän sydämen
viimeisin voimin.

Tulkaa
kulkurit, huijarit, kerjäläiset,
irtolaiset ja kurtisaanit,
parittajat ja ennustajat,
laiskurit, valehtelijat, narkomaanit,
rosvot, elostelijat, juoppohullut:
te pelokkaat, nälkäiset, viluiset,
te isättä maailmaan tulleet,
te maailman vieroksumat,
te hairahtuneet ja ahdistuneet -
tänä yönä te saatte levätä
pehmeimmillä sijoilla.

Teille katan pöytäni,
hienot viinit ja parhaat ruuat -
tulkaa, tulkaa.
Minä tunnistan teidät,
vertanne virtaa minussakin...
Vain yhden edessä portti sulkeutuu.

Vain sinua en tunne, sadisti.

For alle
som har mistet fotfestet,
alle
som har fått dagen ødelagt,
vil jeg be i natt
i stearinens svinnende lys,
med et utslitt hjertes
siste smerte og kraft vil jeg be.

Kom,
slusker og slasker og krøplinger,
farende fanter og gjøglere,
alfonser og spåmenn,
døgenikter, løgnere, dopere,
lassiser, drankere, sløsere,
alle fryktsomme, hutrende, utsultede,
alle uten foreldre,
alle fra verden bortstøtte,
alle fortapte, uavlatelig desperate –
den mykeste seng skal settes frem i natt.

For dere vil jeg duke opp
med fornemme viner og herlige retter.
Kom.
Jeg kjennes ved dere,
det må finnes litt av deres blod i meg...
Bare for en skal porten være stum.

Sadist, deg kjenner jeg ikke.