Olli Heikkonen
[Kello on kymmenen ja Saksanmaalla kaikki hyvin...]
[Kello on kymmenen ja Saksanmaalla kaikki hyvin...]
Kello on kymmenen ja Saksanmaalla kaikki hyvin.
Luotijuna vingahtaa tunneliin, ja neuroosi iskee hirviin.
Ne säntäävät juoksuun, sotkevat jalkoihinsa kaiken,
raparperit ja sipulinvarret, perunapellot ja naurismaat.
Niiden sorkkiin tarttuu pustan hiekkaa, sitten aroa
ja tundraa, turkkeihin savua ja kyynelten tuoksu.
Silmissä välkkyy loputon valkoinen meri,
kun ne ojentavat kaulansa huutoon. Ja se ääni lyö
kansat hajalle, perheet osiin, sinne, tänne,
kiristyviin pakkasiin ja auringon piiskan alle.
Joku lähtee raksalle, joku perkaamohommiin.
Et kuule sitä ääntä enää. Murennat ranskanleipää.
Nonparellit sipaiset leivoksen päältä. Ihosi hengittää
suodatettua ilmaa. Selkäsi on istuimen muotoinen.
Joko nukahdit. Luotijuna leijuu kuin höyhen.