Raija Hämäläinen
finnish
***[Vana mees]
Vana mees –
ühe jalaga
oma ainsa eluga
müüriorvas küürakil
maas kerjakarp
mis ammugi ei mäleta
margariini maitset
kui pikk on olnud
kuiv kannatus
mis muutnud on
su põsed pärgamendiks
kus täna voolab vaikse nirena
esimene vihm sel kevadel
mida sa vist enam
nähagi ei lootnud?
karpi poetatud münt
kumba pidi kukud –
ühel pool lootus
teisel meeleheide
nii silmiski
kui tasa minult küsid:
kas tohin sulle öelda tere?
Audio production: Eesti Kirjanduse Teabekeskus [Estonian Literature Centre]
***[Vanha mies]
Vanha mies
yksijalkainen
ainoan elämänsä varassa
kyyryssä muurin kolossa
maassa kerjuurasia
joka ei millään enää muista
margariinin makua
miten kauan on kestänyt
kuiva kärsimys
joka muutti
poskesi pergamentiksi
jolla tänään vuotaa hiljaisena norona
tämän kevään ensimmäinen sade
mitä et varmaankaan
uskonut enää näkeväsi?
rasiaan sujautettu lantti
kummin päin putoat –
toisella puolella toivo
toisella epätoivo
kuten silmissäkin
kun kysyt minulta hiljaa:
saisinko tervehtiä sinua?