Henrika Ringbom
schwedisch
Musta laatiko
Millä perustalla seison, kun salama värjää
taivaan, kone viheltää nousevaan virtaukseen
hajoten ilmassa osiin, musta laatikko putoaa
myrskyn läpi, mitä näkymätön käsi puuhaa,
pilotti ei sitä tiedä, ei edes käsien määrää, kun laitteet
lähettävät mekaanisia viestejään, salamoinnista,
pyörteistä, rukouksista piittaamatta, musta laatikko
leijailee vesimassojen läpi kysymyksiä kuulematta,
miksi sähköt menivät eikä vakautus toiminut,
miksi istun tässä enkä rakasta lähimmäistä?
Yö humisee, musta laatikko säilyttää salaisuutta,
ihmismassat vellovat mustan kiven ympärillä
mutisten rukouksia väärään vastaanottimeen joka ei
käsitä ihmiskieltä, tuuli lyö maasta taivaisiin.
Helsingissä torstaina 4. kesäkuuta
Aus: Onnenpyörä
Tammi, 2010
Audioproduktion: Literaturwerkstatt Berlin, 2013
Den svarta lådan
På vilken grund står jag när blixten färgar
himlen, planet visslar in i den stigande strömmen
och sprängs i bitar i luften, den svarta lådan faller
genom stormen, vad sysslar den osynliga handen med,
piloten vet det inte, inte ens hur många händerna är, medan apparaterna
sänder sina mekaniska budskap utan att bry sig
om blixtrandet, virvlarna, bönerna, den svarta lådan
svävar genom vattenmassorna utan att höra frågorna,
varför gick strömmen, fungerade inte stabilisatorn,
varför sitter jag här och älskar inte min nästa?
Natten brusar, den svarta lådan bevarar sin hemlighet,
människomassorna böljar runt den svarta stenen
och muttrar böner i mottagaren som inte
förstår språket, vinden slår från jorden till himlen.
Helsingfors torsdagen 4 juni år 2009