pronssikasvoinen patsas
orjatar norsunluuhampainen 
kaksi päivää ennen huutokauppaa 
osoittautui sairaaksi 

vääntyi  niin särkee niveliä 
jomottaa hiusmurtumia liian hennoissa ranteissa 
puri kivusta verille korallihuulet 

pelon halvaannuttama katsoo
niska puutui, turtui jännityksestä
halvaantui ja tahdottomana vaipui käsi
pudotti nyrkkiin rypistetyn paperilapun 

kokenut restauroija  
painautui häntä vasten vetäen sijoilleen   
paikaltaan siirtyneen marmorinikaman
kuiskaa ”älkää pelätkö, rusahtaa vähän”
jäähtyvät rinnasta tulvahtamaisillaan olleet kyyneleet     

työstää sitä kohtaa
mihin mustetahra oli levinnyt ja kuivunut
sormien vaalenneissa rystysissä viiksistään mies tekee harjan
puhdistaa siruja, saumoja, kainaloita, askeleessa ja leimassa 

sitten nainen vain vavahtaa
vasaran iskusta
ja alkaa vasten tahtoaan arastella 
kun uusi isäntä naksauttaa kieltään