[Aurinko nousee, yhä uudestaan Jakutian aurinko...]

Aurinko nousee, yhä uudestaan Jakutian aurinko,
tuo natiseva, ruosteinen kuula.
Ja tanner tömisee, kun mustaa kultaa, vihreää kultaa
pumpataan, sammenmätiä purkitetaan
kaksin käsin, kolmessa vuorossa
ruokitaan nälkäinen suu.
Ja kaukana täältä, kaukana vuorten takana,
jokainen sementtiin valettu
asunnonmuotoinen kolo,
jossa kardemumma tuoksuu, jossa vastapaahdettu kahvi,
jossa loisteputki sirisee, jossa solarium
antaa valon ja lämmön,
ja jokainen asukki, jokainen tärkättyjen kaulusten
pingoittama hymy
valmistautuu arkeen, tilintarkastuksiin, liikunnallisiin
iltapäiviin, pitkiin ja kosteisiin lounaisiin.

© Olli Heikkonen
Aus: Jakutian aurinko
Helsinki: TAMMI, 2000
ISBN: 951-31-1785-5
Audioproduktion: 2001, M. Mechner, literaturWERKstatt berlin

[Saule aust, aizvien no jauna Jakutijas saule...]

Saule aust, aizvien no jauna Jakutijas saule,
tā čīkstošā, sarūsējusī lode.
Un lauks dreb, kad melnais zelts, zaļais zelts
tiek sūknēts ārā, storu ikri tiek fasēti burkās
ar abām rokām, trijās maiņās,
lai paēdinātu badīgās mutes.
Un tālu no šejienes, tālu aiz kalniem,
katrs cementā atlietais
dzīvoklim līdzīgais caurums,
kurā smaržo pēc kardemona, kurā svaigi grauzdēta kafija,
kurā dienasgaismas lampas sprakšķ, kurā solārijs
dod gaismu un siltumu,
un katrs iemītnieks, katrs iestīvināto apkaklīšu
iestieptais smaids
gatavojas ikdienai, auditiem, vakara
treniņiem, garām un brangi slacītām pusdienām.

Translated by Valts Ernštreis