Jarkko Tontti

الفنلندية

Luisa Gutiérrez Ruiz

الأسبانية

[Kun Jacasser kuolee]

Kun Jacasser kuolee hän sukeltaa pohjasta ylös valoon kuin lapsena laiturilta mutaiseen veteen, hiekkaa hipaisten takaisin pintaan ja kohti sinistä palloa kiertävää satelliittia. Hän kurottaa kohti lähintä kvasaaria, saa kiinni meteorin tai pari paljain käsin kuin nuorena napsi ahvenet särjistä, viisaita sitaatteja helpoista kirjoista, suomusti lainausmerkit tuntematta häpeää. Tähtien välissä Jacasser on tuuli ja vihdoin taas isän kanssa, molemmat puhdasta henkeä. He ottavat suunnan Alfa Centauriin, kiertävät monoteistien paratiisit ja helvetit uskoen vain tieteiskirjallisuuteen, hitaasti halki galaksien lipuviin jättialuksiin joiden ikkunoista sisään Jacasser kurkistaa kuin lapsena vanhempien makuuhuoneen ovenraosta, näkymä tallentuu mieleen, muuta ei enää ole.

© Jarkko Tontti
من: Jacasser
Helsinki: Otava, 2009
الإنتاج المسموع: Petri Hellgren, Kirjasto 10

[Cuando Jacasser muere]

Cuando Jacasser muere se lanza desde las profundidades a la luz como de niño desde el muelle al agua fangosa, rozando la arena de vuelta a la superficie y hacia el satélite que rodea la pelota azul. Se estira hacia el cuásar más cercano, agarra un meteorito o dos con las manos desnudas igual que de joven atrapaba percas entre rútilos, citas sabias en libros fáciles, o escamaba las comillas sin sentir vergüenza. Entre las estrellas Jacasser es el viento y finalmente se reúne con el padre, ambos espíritus puros. Ponen rumbo a Alfa Centauro, rodean los paraísos e infiernos monoteistas creyendo sólo en la literatura de ciencia ficción, en naves gigantes que surcan lentamente las galaxias, por cuyas ventanas Jacasser se asoma al interior igual que de niño por la puerta entreabierta del dormitorio de sus padres, la visión se graba en su memoria, otra cosa no hay.

Traducción del finés Luisa Gutiérrez Ruiz